Vallankumousta

Tietyissä piireissä olemme alkaneet niittää mainetta sen ”kaksi ihmistä makuuhuoneessa” järjestön työntekijöinä. Pienessä toimistossa on omat hyvät puolensa ja työtä saa tehdä (joutuu tekemään?) monipuolisesti. Viimeksi päänvaivaa, osin oman osaamisalueen ulkopuolelta, on tässä tuottanut uusi 41-kohtainen jätteidenhuoltosopimus ja työntekijöiden lomarahojen maksu.

Ennen lomaa kaikkien pikkutöiden kertyessä varsinaisen työn päälle päätin tehdä (lähinnä olosuhteiden pakosta vai omaa kunnianhimoani?) Castrot ja hyvien yöunien, istuviltaan nautittavien ruokailuiden (sis. aamupala) ja vapaa-ajan sijaan keskittyä työhön. Castrohan jossain vaiheessa perusteli partaansa (ja sen ylevyyttä) sillä, että hän käyttää parranleikkuuseenkin kuluvan ajan vallankumouksen miettimiseen.^† Luulen, että uhrautuvaisuuteni meni kuitenkin hiukan pitkälle. Niinpä käytin loman vallankumouksen, nimittäin työvallankumouksen, suunnitteluun. Toverihengessä istuin milloin Malmilla, Jokiniemessä, Kolohongassa, Tapanilassa, Koivukylässä, Puistolassa tai Pakkalassa, ja milloin Ympyrätalossa pohtimassa vallankumoukseni suuntaa.

Löysin seuraavat totuudet/teesit vallankumoukselleni:

1. Elämässä (myös Afrikan suurten järvien alueella) on muutakin kuin työ;
2. Liika työ(stressi) on pahasta ja pilaa vapaa-ajan (ja yöunet);
3. Työn on oltava resursseihin sidottua (aivan kuten vallankumous, myös työ on suoritettava siinä mittakaavassa kuin resurssit antavat myöden);
4. Työajaton työ on pahasta (ainakin minulle: tuntuu, että en ole ollenkaan töissä ja kuitenkin teen jatkuvasti töitä);
5. Rentouttavat ja rauhoittavat asiat ovat hyvästä ja niitä tulisi ujuttaa osaksi arkea;
   
6. Suomi on suhteellisen hyvä maa, mutta on kiva päästä pois pimeän ja kylmän jaloista;
7. Kaikki eläimet ovat tasavertaisia (mutta jotkin eläimet ovat tasavertaisempia kuin toiset).

† Fidel Castro kasvatti parran nuorena vallankumouksellisena asuessaan vuorilla. Parta ei kuitenkaan ollut Castrolle kapinallistaistelijan symboli, vaan hänellä oli käytännölliset syyt parrankasvattamiselle. ”Jos lasket, että käytät 15 minuuttia päivässä parranajoon, tulee siitä 5 000 minuuttia vuodessa.” Tämän reilun 80 tuntia hän ilmoitti käyttävänsä mieluummin tärkeämpiin asioihin.

--

Makuuhuoneessa työskentelevistä se ”isompipalkkainen”