Afrikan elämän rytmi

Flunssa painaa päälle edelleen. Silti töitä paiskitaan ja hommat hoituvat.
Roudarin teippi on jälleen ollut käytössä. Keittiön tiskipöydän saumat ovat nyt teipin peitossa, koska saumat alkoivat olemaan jo aika mustia homeesta. Nyt saumat ovat kiiltävän harmaan/hopeiset :-)
Olemme nyt viikon verran heränneet jo kello 6.00 ja uni maittaa makeasti jo kello 22.00. Afrikan rytmi on siis omaksuttu. Pimeä tulee jo noin kello 18.00 ja sen jälkeen emme ole useinkaan liikkuneet enää ulkona. Muutaman kerran olemme ajaneet kaupunkiin pimeällä työasioissa, mutta pyrimme välttämään pimeällä liikkumista. Koska pimeä tulee niin aikaisin on kiva herätä jo kuudelta. Näin päivästä pystyy nauttimaan pidempään valoisan aikaan.
Eilen meillä oli monia asioita mielessä, jotka piti hoitaa. Kun saimme itsemme lähtövalmiiksi käynnistin auton, mutta auto ei päästänyt inahdustakaan. Akku oli loppu. Akku oli vanha ja perehdyttäjämme olikin sanonut, että se pitää kohtapuoleen vaihtaa. No, nyt sitten oli se aika. Pohdimme saisimmeko auton käyntiin työntämällä mäkeen...Se ei onnistunut. Yritimme soittaa Toyotan liikkeeseen, jos he voisivat tuoda meille uuden akun, mutta liikkeessä ei vastannut kukaan. Soitin Fidan paikalliselle projektikoordinaattorille, joka oli matkalla lentokentälle ottamaan vastaan Ruotsalaisia vieraita. Hän lupasi soittaa paikalle apua. Tällä välin talon päivävartija oli jo soittanut ystävänsä paikalle. Tunsimme tuon ystävän vuoden takaa. Hän oli Samuel. Samuel käänsi auton ja oli aikeissa kokeilla mäkilähtöä, kun David ajoi sisään. Projektikoordinaattori oli soittanut Davidille (jonka tapasimme nyt ensimmäistä kertaa) ja pyytänyt tulemaan heti apuun. David parkkeerasi hienosti autonsa meidän auton viereen (mäkeen) ja käynnisti auton "kaapeleilla". Toisinsanoen kahdella sähköjohdolla auton ollessa käynnissä. Olin suomessa viime talvena oppinut tuon "johto-käynnistyksen" taidon, mutta suomessa siihen oli tarkat säännöt kuinka se tapahtuu ja, että siinä käytetään sellaisia pihtejä. Täällä vain revittiin sähköjohtoa ja kiepitettiin napojen ympärille. Homma toimi ja kukaan ei saanut säkäreitä. David lähti ja pyysimme Samuelia lähtemään meidän mukaan ostamaan uutta akkua. Samuel ajoi meidät liikkeeseen ja ostimme akun, jonka noudimme kahden tunnin päästä ostosta. Kyllä meistä pidettiin hyvää huolta!
Kiitin päivävartijaa illalla ripeästä toiminnasta. Hän vain totesi, että "tottakai heti autan, kun pomolla on problem"!
Tänään viisumin kutsukirjeasia on hieman edistynyt ja vartioden työsopimukset myös. Tänään teimme myös uuden jätteidenkuljetussopimuksen eli päivä on ollut työntäyteinen vaikka aamusta oli pieni problem auton kanssa. Nyt on aamupuuro syöty ja valmiina uusin päivän haasteisiin. Jos vaikka tänään onnistuisi viisumeiden anominen!