Valokuvia ja monitorointia

Nyt on ensimmäiseen blogitekstiin lisätty kaivatut skorppioonin kuvat. Käykää vilkaisemassa.

Tässä muutaman kuva tämän viikon matkasta. Kävimme Pohjois-Ruandassa aivan Ugandan rajan tuntumassa paluumuuttajakylässä. Ulkoministeriön varoin Fidan kautta ohjattuna kylään rakennetaan koulurakennus, johon tulee kolme luokkahuonetta ja opettajien huoneet.



Matkalla kylään kenttäkoordinaattorimme osti meille banaanitertun, joten olemme koko viikon syöneet keittobanaania :-) Hyvää on! Osaamme tehdä niitä vain yhdellä tapaa eli pannulla paistaen. Niistä voi kai tehdä myös puuroa :-)

Toisessa kuvassa Valtteri on kenttäkoordinaattorin kanssa ihmettelemässä paikkaa, jonka hallitus on antanut koulun rakentamista varten. Vielä rakentaminen ei ole käynnistynyt, mutta toivottavasti se pikaisesti alkaa. Ja meidän tehtävänähän on valvoa, että se alkaa :-)

Ajattelin laittaa myös muutaman kuvan paikasta, jossa nyt asumme. Eli ensimmäisessä kuvassa on kuva terassilta, jossa toisinaan nautimme aamiaista. Oikealla näkyvä ovi vie toimistoon ja itse kodin pääovi ei näy kuvassa, mutta on myös oikealla ennen kuvassa näkyvää ikkunaa.

Toisessa kuvassa on näkymä terassilta. M eiltä siis näkyy vastapäinen kukkula. Välissä olevassa laa ksossa on taloja ja jalkapallokenttä.

Laitan lisää kuvia talosta ja R uandas ta, kunhan olemme asettuneet tänne. Tiistaina meillä on edessä uusi matka Itäiseen Ruand aan . Käymme katsomassa toista kohdetta johon on tarkoitus rakentaa 30 taloa paluumuuttajille. Ras kas, mutta antoisa päivä tiedossa. Kun pääsee näkemään avunsaajia sekä projektityöntekijöitä niin se antaa uutta sisältöä täällä oloon.

Tänään olemme tehneet hieman puutarhatöitä ja käyneet kävelyllä. Olen jo sen verran toipunut, että voimme aloittaa kävelyreissut. Kävellen on kiva ottaa alue haltuun ja siinä tulee nähtyä ihmisiä, joka on meille molemmille mieluisaa.

Eilen kävimme päivällisellä tapaamassa suomesta tullutta journalistia ja valokuvaajaa. Meistä ehkä tulee joku juttu lehteen :-) Toivottavasti ei oltu ihan toopeja haastatteluissa. Tapasimme myös Ruandalaisen miehen, jonka luona suomalaiset tilapäisesti asuvat. Hän oli luterilaisen maailmanliiton työntekijä ja oli erittäin avoin ja auttavainen. Hän lupasi antaa meille Kigali Tourin ja lupasi myös apunsa mihin tahansa kysymykseen, joita meille voi tulla. Mahtavaa. Kiva tutustua paikallisiin Kigalilaisiin ja saada vähän sosiaalista elämää täällä eteenpäin.

Olemme käyneet nyt kolmisen kertaa ulkona syömässä. Ensimmäinen oli se Kreikkalainen josta mainitsin. Toinen oli italialainen tässä kotimme lähellä, jossa oli oikein hyvä ruoka ja mahtavat maisemat kukkulan laelta. Pizza maistui oikein italialaiselle pizzalle. Eilen testasimme kotimme vieressä olevan kiinalaisen ravintolan. Miljöö oli loistava ja ruoka ihan ok. Ruoka ei ollut yhtä hyvää, kuin suomessa kiinalaisessa, mutta hinta-laatu-suhde oli ihan hyvä. Miljöön vuoksi voisi mennä uudelleen.